Tampereen Animalia ja Oikeutta eläimille vierailivat Tampereen yliopiston eläinkokeettoman tieteen tutkimuslaitos FHAIVE:n tiloissa ja tutustuivat tutkijoihin ja laitoksen tavoitteisiin.
”Eläinkokeet eivät kerro edes, mitä luonnossa tapahtuisi!” painottaa professori Dario Greco, Tampereen yliopiston FHAIVE:n johtaja. Hän on juuri kertonut laboratoriokokeita varten kasvatettavien eläinten olevan yleensä sisäsiittoisia, eli geneettisesti identtisiä. Tätä tilannetta ei luonnossa pääse käymään. Eläinlaji, samalla tavalla kuin ihmislaji, pitää sisällään laajan geneettisen kirjon.
Grecon puhuessa ei ehdi pohtia tämän merkitystä. Mielessä on vielä aiempi sivuhuomio, jonka mukaan ihminen ja banaani jakavat geeneistään naurettavan suuret 60 %, kun banaanikärpäsen ja ihmisen jakamien geenien määrä on 44 %. Onko banaani siis ihmiselle lähempää sukua kuin banaanikärpänen, vai eikö genetiikan monimutkaisuudet avaudukaan puhtaalla maalaisjärjellä?
FHAIVE on vain hieman lausumista helpottava lyhenne nimestä Finnish Hub for Development and Validation of Integrated Approaches, eli suomalaisittain moninäkökulmaisten toimintatapojen kehittämis- ja varmentamiskeskus. Keskus on jatkoa edeltäjälleen nimeltä FICAM, eli eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmäkeskus. Darion tultua keskuksen johtajaksi hän päätti laajentaa sekä menetelmiä että tavoitteita, jolloin nimenvaihto tuli tarpeen.
Tavoitteena yksilöllisesti räätälöidyt lääkkeet
Se, mistä professori Greco yrittää meitä vakuuttaa, ei ole pelkkää kohdeyleisön mielistelyä eläinkokeiden toimimattomuudesta, vaan tulevaisuuden visiosta. Visiosta, joka ei hänen mukaansa ole kaukana.
Dario Greco työryhmineen pyytää meitä kuvittelemaan.
”Ajatelkaa, että olet sairas. Voimia. Nykyään lääkäri määrää sinulle kaavan mukaisesti lääkkeet, joita on testattu tuhansia kertoja ensin eläimillä ja sitten ihmisillä, ja joiden hinnoissa näkyy prosessiin uponnut aika ja raha.
Osa lääkkeistä saa sinut voimaan paremmin. Hyvä juttu, pidetään ne. Osa taas ei. Huonompi juttu, jätetään ne siis pois. Osalla on sekä positiivinen että negatiivinen vaikutus. Jospa jatketaan käyttöä, mutta kokeillaan uusia lääkkeitä vastaamaan edeltävien sivuvaikutuksiin. Ja ajan myötä samalla yritys ja erehdys -taktiikalla hienosäädetään sopivat annoskoot.
Entäpä jos tämän sijaan sinusta otettaisiin näytteitä, joita testaamalla määritetään suoraan sinulle sopivimmat lääkeaineet. Lääkeaineet, joiden kehittämisessä ei ole tuhlattu tuhansia elämiä tilastollisen datan toivossa, vaan tietokonesimuloinnin avulla on selvitetty ainesosien vaikutuksia eri geeniperimän omaaviin yksilöihin. Tuloksena on sinulle itsellesi räätälöity lääkitys ilman arvailua.”
Tämä, yksinkertaistettuna, on FHAIVE:n tavoite.
Kohti eettisempää ja varmempaa lääketeollisuutta
Räätälöity lääkitys onkin jo nykypäivää, mutta niin on myös yritys ja erehdys. Se on tullut itselleni harvinaisen selväksi viimeisten vuosien aikana. Isäni sai syöpädiagnoosin jouluna 2021. Hänen osaltaan oli jo valmiiksi liian myöhäistä. Oikea lääkitys saattoi antaa vain lisäkuukausia. Mutta oikean lääkityksen löytyminen vaatii aikaa. Sitä hänellä ei ollut. Viisi kuukautta diagnoosista lääkitys lopetettiin, koska haittavaikutukset olivat hyötyä suuremmat. Aikaa ei ollut tarpeeksi.
Puolisoni äidillä oli enemmän aikaa. Parkinsonin taudissa ongelmana ei yleensä olekaan aika vaan sen kuluminen, kun keho unohtaa aiemmin itsestään selviä liikeratoja. Silti lääkitys ei koskaan tuntunut olevan kohdillaan. Vanhan lääkkeen teho heikkeni ja uusi toi uusia sivuvaikutuksia, joita varten tarvittiin uusi lääke sivuvaikutuksineen ja niin edespäin. Vuosia kului ja lääketestauksen kiikkutuoli keinui, kunnes eräänä yönä kuluvan vuoden alussa se pysähtyi lopullisesti.
Lääketeollisuudella olisi edellytykset toimia eettisemmin, varmemmin ja halvemmin. Yli 90 prosenttia eläinkokeensa läpäisseistä lääkkeistä ei nimittäin toimi ihmisiin. FHAIVE:n tulevaisuudenkuvassa lääkkeet tehoaisivat paremmin ja vähemmillä haittavaikutuksilla. Uudet lääkkeet pääsisivät apteekin hyllyille nopeammin. Kalliit ja usein ajanhukaksi osoittautuneet eläinkokeet olisivat historiaa. Eikä potilaiden oikeaa lääkitystä tarvitsisi hakea sattumanvaraisesti. Tätä tuskin kukaan vastustaa.
Epävarma rahoitus jarruttaa kehitystä
FHAIVE:n uraauurtavista tutkimuksista huolimatta tämä lääketieteen uusi aalto on vielä matkan päässä. Sen toteutuminen vaatii lisää pitkäjänteistä tutkimusta ja tutkimus vaatii rahaa. Vaikka keskus on saanut Euroopan tutkimusneuvoston miljoonarahoituksen, suurimpia mitä yliopistotutkimus voi saada, Dario on jo huolissaan jatkosta.
Hänen mielestään Suomi kykenisi alan edelläkävijäksi, mutta esteenä on tutkimusrahoituksen arvaamattomuus. Tutkimusrahoitus ei tule tulosten myötä automaattisesti, vaan FHAIVE voi nykyisellään saada rahoituksen maksimissaan viideksi vuodeksi. Lääketeollisuudessa yksittäisen lääkkeen kehittäminen vaatii keskimäärin kymmenen vuotta.
Darion suurin toive FHAIVE:lle on pysyvä rahoitus. Vaikka tutkimuskeskuksessa työskentelee tällä hetkellä 30 tutkijaa, vain kolme on vakituisessa virassa. Muiden osalta työ on projektiluontoista ja vaihtuvuus tiuhaa. Tämä heikentää mahdollisuuksia uudistaa alan toimintatapoja määrätietoisesti ja kokonaisvaltaisesti. Darion mukaan eläinkokeet eivät lähitulevaisuudessa ole välttämättömiä, eivätkä ne ole nykyisellään hintaansa nähden toimivia, niin elämän hukkaan heittämiseltä kuin rahallisestikaan.
Tavoite eläinkokeettomasta lääketeollisuudesta ei häämötä vain aktivistien näköpiirissä vaan myös tutkijoiden, jotka uskovat sen johtavan monin tavoin parempaan ja terveempään maailmaan.
Lähteet (tässä palvelussa)
Animalia-media: 92 prosenttia eläinkokeet läpäisseistä lääkkeista hylätään ihmistutkimuksissa.
Lähteet (muualla verkossa)
Finnish Hub for Development and Validation of Integrated Approaches.
Kuvat: Aki Hakonen.
