Yli kymmenen vuoden valmistelun jälkeen eläinlain uusi luonnos on nyt täällä – se on parempi kuin aiemmat luonnokset, mutta silti luonnoksessa vielä on isoja ongelmia korjattavana.
Animaliassa olemme puurtaneet eläinsuojelulain uudistusprosessin kanssa vuosia. Ensimmäisen kerran lain uudistaminen aloitettiin jo vuonna 2010, mutta valmistelu eteni hitaasti. Sipilän hallitus sai vuonna 2017 lain luonnoksen lausuntokierrokselle, mutta luonnos oli niin heikko, että se keräsi murskaavan määrän sitä moittivia lausuntoja. Eläinten hyvinvointi jätettiin täysin tehotuotannon jalkoihin ja lain edistyminen tyssäsi lopulta kokonaan, kun hallitus kaatui. Hyvä niin.
Jatkoimme vaikuttamistyötämme tämän jälkeen aktiivisesti, sillä uskoimme, että nykyisellä hallituksella on tahtotilaa paremman eläinlain saamiseksi. Tapasimme kymmeniä kansanedustajia, puolueiden työntekijöitä ja puolueaktiiveja. Muistutimme heitä kaikkia kunnianhimoisen eläinlain tarpeesta ja perustelimme näkemyksemme tarkasti. Eläinkysymys tuntui edelleen jäävän muiden poliittisten kysymysten varjoon, vaikka niin ei saisi käydä. Emme antaneet kansanedustajien unohtaa, että eläinten oikeuksilla on väliä.
Nyt saimme vihdoin lopullisen luonnoksen käsiimme. Luonnoksessa on isoja pettymyksiä, kuten se, että turkistarhaus saa jatkua ilman mitään muutoksia, eikä käytössä olevia emakkohäkkejä, parsinavetoita tai häkkikanaloita kielletä. Mutta luonnokseen on kirjattu myös merkittäviä parannuksia, joita olemme vaatineet: pihattonavetoiden lehmille vaaditaan ulkoilua investointitukien ehtona, emakoiden tiineytyshäkit ja uudet porsitushäkit sekä uudet parsinavetat kielletään, eläinten jalostukseen puututaan huomattavasti aiempaa tiukemmin, delfinaariot jäävät historiaan, koirat ja kissat saadaan tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin piiriin ja porsaiden kirurgisesta kastraatiosta pyritään luopumaan. Positiivisia muutoksia on useita – enemmän kuin lain edellisessä luonnoksessa. Silti niitä on vähemmän kuin olisimme toivoneet.
Ehdottomasti suurin pettymys meille on se, että tälläkään hallituksella ei ole ollut selkärankaa puuttua turkistarhaukseen. Kettujen ja minkkien kärsimys häkeissä jatkuu, koska keskustan sananvalta asiassa on liian suurta. Suomi jää tällä tavalla kenties Euroopan viimeiseksi takapajulaksi. Vaikuttaakin jo todennäköisemmältä, että turkistarhaus kielletään koko EU:ssa ennen kuin Suomi itse uskaltaa siihen puuttua. Erittäin heikkoa on myös, ettei jo käytössä oleviin porsitushäkkeihin tai parsinavetoihin haluta puuttua ja tiineytyshäkkikieltokin tulee voimaan vasta 12 vuoden siirtymäajan jälkeen.
EU:ssa käsittelyssä oleva tuotantoeläinten häkkikasvatuksen kieltoa vaatinut End the Cage -kansalaisaloite on saanut parlamentin jäseniltä vahvaa tukea. Sen siivittämänä uskomme, että myös turkiseläinten häkkikasvatus tulee EU:ssa keskusteluun ja tiensä päähän. Suomella olisi mahdollisuus alan hallittuun alasajoon kieltämällä turkistarhaus siirtymäajalla ja suuntaamalla tukia tarhaajien uudelleenkouluttautumiseen. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Suomessa halutaan edelleen sulkea silmät niin eläinten kärsimykseltä kuin naapurimaiden kehitykseltä.
Työmme eläinten oikeuksien puolesta jatkuu voimakkaana, sillä tälläkään luonnoksella ei lakkauteta sen enempää tehotuotantoa kuin turkistarhaustakaan. Myös monien parannuksien siirtymäajat ovat kohtuuttoman pitkiä. Tämän vuoksi on tärkeää, että luonnoksesta annetaan runsaasti lausuntoja, joissa vaaditaan näihin asioihin vielä muutoksia. Mitä vahvemmin kansalaiset kertovat eduskunnalle mielipiteensä, sitä vakavammin sitä on kansanedustajien kuunneltava.
Lue lisää (muualla verkossa)
Animalia 4.11.2021. Uudessa eläinsuojelulakiesityksessä hyvää ja huonoa: emakkohäkit kielletään, turkistarhaus saa jatkua.
Hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista 4.11.2021
Kuva: Animalia
