Farmageddon ja kuinka me haastamme sen





Mai Kivelä
kansanedustaja (vas.)


Tänä kesänä on puhuttu paljon siitä, että onko vegaanibuumi sittenkin vain median luoma hype ja ohimenevä trendi. Uusimmat lihankulutuksen tilastot kertovat, että lihankulutus on pysynyt ennallaan. Vegaanitarjonta on lisääntynyt, mutta on totta, että korkeat prosenttiluvut johtuvat osin siitä, että on lähdetty niin pienistä osuuksista liikkeelle.

Vaikka edellinen pitää paikkaansa, niin samanaikaisesti totta on valtava kiinnostus niin lihankulutuksen vähentämistä kuin kasvissyöntiä ja kasvipohjaisia tuotteitakin kohtaan. Tämän vahvistaa myös ruokatutkijat. Ohimenevän trendin sijaan he puhuvat pysyvästä ruokakulttuurin muutoksesta. Kokonaiskuvassa huomattavaa on, että suuri osa suomalaisista ilmoittaa haluavansa vähentää lihankulutustaan. Ruokatutkijat tietävät, että kun asenteet muuttuvat, muutos käytöksessä näkyy jälkijunassa. Lisäksi on tutkittu, että mikäli henkilön käytös on jo valmiiksi suotuisa, niin sitä tukevia asenteita on helpompi omaksua. Eli jos henkilö on kasvissyöjä terveyssyistä, hän on vastaanottavaisempi omaksumaan myös eläinoikeusasenteita. Siksi on tärkeää, että kaikki syyt olla kasvissyöjä tai vähentää eläinkunnan tuotteiden kulutusta ovat hyviä ja saavat tukea muilta.

Viitteitä muutoksesta antaa se, minkälaiseen aikaan lapsemme kasvavat. Heistä suurelle osalle tofut ja nyhtikset ovat normaalia arkiruokaa. Kielikin uudistuu. ”Vöneröity” tarkoittaa, että perinteisen kebabpaikan kebab- ja pizza-annoksia voi tilata myös kasviproteiinivalmiste Vönerillä. Sanana vöneröity konkretisoi sitä, miten maailmamme muuttuu silmiemme edessä. Vein perheeni kesälomalla oman kotini lähipitseriaan syömään, ja saimme kaikki eteemme vegaaniset pizzat. Nautin muutoksesta myös omaa elämää helpottavista syistä.

Samaan aikaan suomalainen maatalous perustuu hyvin pitkälle eläintuotantoon. Tehotuotanto on eläintuotannon normi. Suomessa pelloistakin 80 prosenttia on rehuntuotannon käytössä. Yksi maailman suurista globaaleista ongelmista on eläinten tehotuotantoon perustuva ruoantuotanto, joka loukkaa täydellisesti eläinten oikeuksia, kiihdyttää ilmastokriisiä ja heikentää ihmisten terveyttä.

Animalia tuo tänä syksynä Suomeen tehotuotannon kovan tason asiantuntijan Briteistä, kansainvälisen Compassion in World Farming -järjestön toiminnanjohtaja Philip Lymberyn. Animalia on ollut mukana projektissa, jossa Lymberyn tunnetuin teos Farmageddon ilmestyy nyt suomennettuna painoksena.

Eläinten hyväksikäyttöön perustuva tehotuotannon vankkumaton asema on haastettava kovaa ja kaikilla tasoilla. Seuraavaksi on aika katsoa, mikä meitä odottaa vallitsevan ruokajärjestelmän takana. Kiitos, että olet mukana luomassa kestävämpää tulevaisuutta kanssamme.

Tilaa Animalia-lehti

Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 3/2018. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta.






Julkaistu: syyskuu 21, 2018