Suomalainen lehmä tuotti vuonna 1980 4 500 litraa maitoa. Nyt moni lehmä tuottaa 9 000 litraa tai enemmän. Nykybroileri on yli neljä kertaa painavampi kuin 1950-luvulla. Siat kasvavat nyt jopa kilon vuorokausitahtia.
Kasvaneiden lukujen taustalla merkittävä tekijä on eläinjalostus. Samalla jalostus ja kasvaneet tuottoluvut aiheuttavat hyvinvointiongelmia, kuten lehmien utaretulehduksia ja broilereiden ja sikojen jalkaongelmia ja munivien kanojen rintalastamurtumia.
Eläintuotantopuoli pyrkii vähättelemään ongelmia. Tyypillistä on toistella, että hyvinvointi on tärkeä tekijä tuottavuuden kannalta ja siksi siihen kiinnitetään huomioita jalostuksessa. Todellisuudessa broileri, joka lähinnä pysyttelee kipujen vuoksi paikallaan, kuitenkin lihoo teurastuskuntoon. Sika ei pääse nykyolosuhteissa liikkumaan luontaisella tavallaan, joten jalkaongelmat eivät lyhyen iän aikana ehdi kasvaa niin suuriksi, että ne haittaisivat bisnestä.
Tuotantoeläinten jalostusta kehutaan mieluusti myös sillä, että nykyisin maitolitra, liha- tai munakilo tuotetaan selvästi pienemmällä rehumäärällä kuin muutama kymmenen vuotta sitten. Niin sanottu rehuhyötysuhde on siis parantunut. Esimerkiksi kirjolohesta saadaan nykyisin kilo lihaa hieman yli kilolla rehulla, broilerikiloon tarvitaan 2,1 kiloa. Mitä vähemmän rehua käytetään, sitä vähemmän syntyy vaikutuksia ilmastolle ja luonnon köyhtymiselle.
Mutta vastuullisuutta ei pitäisi arvioida vain korostamalla yhtä puolta. Kuinka vastuullista voi olla toiminta, joka aiheuttaa eläimille merkittäviä hyvinvointiongelmia?
Joka tapauksessa iso osa nyt eläimille syötetystä rehusta voitaisiin käyttää ihmisravinnoksi. Kun syömme palkokasvit ja viljat itse, ovat ympäristövaikutukset selvästi pienempiä kuin eläintuotannossa.
Lisäksi siipikarjan jalostus on täysin ulkomaalaisten yritysten käsissä. Nyt, kun huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat paljon esillä, olisi syytä miettiä, kannattaako ylläpitää kriisitilanteiden kannalta riskialtista tuotantoa ja miten vastuullista se on.
Toivottavasti tuotantoeläinten jalostuksen ongelmista keskustellaan jatkossa yhä laajemmin. Erityisen oleellista on lainsäädäntö, joka suitsisi ongelmallista jalostusta.
Mari Koistinen
tietokirjailija, maatalous-metsätieteiden maisteri
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 3/2022. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
Kuvat: Jo-Anne McArthur / Essere Animali / We Animals Media & Johanna Kannasmaa